Avoin kirje Kalajoen seurakunnan kirkkovaltuustolle

Viimeaikoina korviimme on kantautunut erilaisia huhuja aikeista leikata seurakunnan avustuksia partiotoiminnalle. Koska tilanne on aiheuttanut yleistä huolta lippukunnissa, haluaisin partiolaisena, sekä ennen kaikkea Himangan kappeliseurakunnan nuorisotyöntoimikunnan jäsenenä ja aktiivisena seurakuntanuorena valottaa seurakunnan ja partiotoiminnan välisen yhteistyön merkitystä ja mahdollisuuksia. Keskityn tässä kirjeessäni Himangan Nuotioveljien toimintaan, koska tunnen sen parhaiten, mutta samalla haluan painottaa, että yhtä lailla merkittävästi muutkin kalajokiset partiolippukunnat osallistuvat nuorten hengelliseen kasvatukseen.

Himangan Nuotioveljillä on pitkään jatkunut perinne osallistua Itsenäisyyspäivänä sekä Kaatuneiden muistopäivänä jumalanpalvelukseen sekä seurakuntakodilla järjestettäviin juhlatilaisuuksiin. Lipunkantajina, soihtuvartioina, avustajina kahvitarjoilussa jne. Näiden tehtävien suorittamisesta on muodostunut partiolaisille kunnia-asia. Parina viime vuotena on myös uudelleen henkiin herätetty partioviikon päättävänä partiolaisten kirkkopyhänä vietettävää partiomessua. Toivottavasti tätä hienoa perinnettä saadaan jatkettua. Nuoret partiojohtajat ovat lähes poikkeuksetta aktiivisesti mukana seurakunnan isostoiminnassa, ja heidän partiossa saamansa taidot ovat leireillä tärkeässä roolissa.

Esimerkiksi viikoittaisia partioiltoja sekä iltojen aikana tehtyjä retkiä on vuoden 2014 aikana pidetty Himangalla 312, joihin osallistumisia kertyi yhteensä yli 2400 kertaa. Tämän lisäksi tulevat vielä kaikki viikonloppuretket, leirit ja muut tapahtumat. Vapaaehtoisten kolmelle lippukunnalle antama työpanos vastaa siis helposti ainakin yhden nuorisotyönohjaajan vuotuista työpanosta. Lippukuntien toimintaan voitte perehtyä tarkemmin seurakunnalle toimitetuista vuosikertomuksista.

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:llä ja Suomen Evankelisluterilaisella kirkolla on yhteistyösopimus uskontokasvatuksen järjestämisestä osana partiotoimintaa (Sopimus kokonaisuudessaan liitteenä). Isommissa partiotapahtumissa kuten piirileireillä, partiotaitokilpailuissa, piirin kevät- ja syys-kokouksissa on aina mukana myös hengellinen osuus leirijumalanpalveluksen tai erilaisten hartauksien muodossa. Hengellistä toimintaa varten Pohjanmaan partiopiirillä on oma jaostonsa joka on mm. vastikään julkaissut uuden hartauskirjan lippukuntien hengellisen työn tueksi. Myös lippukuntien omille kesäleireille on mahdollisuuksien mukaan pyritty pyytämään seurakunnan työntekijöitä vierailulle. Partiotoiminnan kautta seurakunnalla on erinomaiset mahdollisuudet tavoittaa nuoria jäseniään.

Seurakunnan partiotyölle jakamien avustusten merkitys lippukuntien toiminnalle on suuri. Osittain sen ansiosta kaikille varhaisnuorille ja nuorille on pystytty tarjoamaan mahdollisuus monipuoliseen ja edulliseen harrastukseen. Suomen Partiolaisten (SP) jäsenmaksun lisäksi, viikoittaiseen partiotoimintaan osallistumisesta ei peritä lainkaan maksua, retket ovat pääsääntöisesti ilmaisia ja omien kesäleirien leirimaksutkin verrattain edullisia. Lippukunta tukee myös isompien tapahtumien osallistumismaksuissa ja matkakuluissa jottei kenenkään osallistuminen jäisi kiinni perheen varallisuudesta. Partiotyölle jaettuja avustuksia voidaan siis pitää myös eräänlaisena lapsiperheisiin kohdistetun diakoniatyön muotona. Kirkkohallitus onkin vastikään valinnut vuoden 2016 Yhteisvastuukeräyksen kotimaiseksi erityiskohteeksi Suomen Partiolaisten valtakunnallisen, nuorten syrjäytymistä ehkäisevän hankkeen. 

Rahallisen avustuksen ohella toinen vähintäänkin yhtä tärkeä toiminnan tukijalka on ollut monet kurssit, retket ja muut tapahtumat mahdollistanut Ruonan – leirikeskus. Vaikka partiotoiminnassa merkittävässä osassa onkin luonnossa liikkuminen, tarvitaan toisinaan kattoakin päänpäälle. Kiitokseksi Ruonan käytöstä on aina pyritty tekemään jotain leirikeskuksen hyväksi. On korjattu ovenkahvoja, pilkottu polttopuita, siistitty pajukkoja, lähtökohtana on aina ollut että paikat jätetään parempaan kuntoon kuin ne ovat tullessa olleet. Hullunkurisinta on, että kun Kalajoen seurakunta ryhtyy perimään omilta lippukunniltaan vuokraa Ruonan käytöstä niin samaan aikaan Kannuksen seurakunta antaa Ruonan ilmaiseksi kalajokistenkin lippukuntien käyttöön.

Nuotioveljissä oman varainhankinnan osuus on jo nykyisellään niin suuri, että sen kasvattaminen on äärimmäisen vaikeaa. Mahdollinen avustuksen leikkaaminen tulisi siis mitä todennäköisemmin näkymään joko toiminnan määrän ja laadun laskuna tai kohonneina osallistumismaksuina. Avustusten vastineeksi lippukunnissa ollaan valmiita lisäämään myös talkootyön määrää. Voitaisiin esimerkiksi osallistua hautausmaan siivoustalkoisiin, erilaisten seurakuntakodilla järjestettävien tilaisuuksien kahvituksiin, auttaa Ruonan kunnossapidossa jne. Toivoisinkin että ottaisitte nämä asiat huomioon päättäessänne partiotyölle varatuista avustuksista.

Kalajokisten partiolaisten puolesta, kunnioittaen

Ville Yrjänä

Himangan kappeliseurakunnan nuorisotyöntoimikunnan jäsen

Himangan kappeliseurakunnan kappelineuvoston varajäsen

Himangan Nuotioveljet ry. hallituksen jäsen

Pohjanmaan Partiolaiset ry. piirihallituksen jäsen

Suomen Partiolaiset – Finlands Scoutter ry. partioneuvoston varajäsen

LIITE: SUOMEN PARTIOLAISET — FINLANDs SCOUTER RY:N JA SUOMEN

EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON VÄLINEN YHTEISTYÖSOPIMUS

Poliittista peliäkö?

Edellistä tekstiäni kirjoittaessani oli minulla kuten varmasti monilla muillakin ajatuksena, että jokohan vihdoinkin olisi löydetty esitys jonka päättäjät voisivat hyväksyä.  Toisin kuitenkin kävi. Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Juha Nivala toi lautakunnalle uuden esityksen, jonka lautakunta hyväksyi äänin 6-3. Aiemmasta esityksestä poiketen Nivala esitti että koulunkäyntiä Rautiossa jatkettaisiin edelleen kahdessa koulussa ja näin ollen lakkautettavaksi jäisi vain Pahkalan koulu.

Uudessa esityksessä on selvästi havaittavissa pelko että aiempi esitys ei olisi Pahkalalaisten ja Rautiolaisten valtuutettujen vastustuksesta johtuen saanut riittävää kannatusta. Uusi esitys taas muuttaa Raution tilanteen kyläläisten mielestä paremmaksi minkä myötä he siirtyvät kannattamaan esitystä jossa Pahkalan koulu lakkautetaan. Tämän jälkeen pahkalalaisten on lähes mahdotonta löytää tarpeeksi valtuutettuja vastustamaan esitystä. Taitavaa, mutta kuntalaisten kannalta hyvin kallista poliittista peliä! Tälle muutokselle kun on arvioitu noin sadantuhannen euron vuotuinen hintalappu!

Kun muistelee virkamiehistä kootun kouluverkkotyöryhmän vuodentakaista esitystä jossa kouluista kaikkiaan seitsemän oli lakkautuslistalla ja vuosittaiset säästöt ilman tuntikehyksen pienentämistä, opetusryhmien suurtentamista ja avustajien irtisanomisia olivat vuositasolla noin 700 000 euroa ja vertaa sitä nykyiseen tilanteeseen jossa kouluista vain se pienin lakkautetaan ja vuotuiset säästöt ovat pudonneet noin 350 000 euroon vuodessa huomaa että ollaan hyvin kaukana alkuperäisestä säästötavoitteesta. Vuosittasolla nämä päättäjien ajamat muutokset aiheuttavat siis noin 350 000 euron vuotuisen kuluerän kaupungille. Lisäksi tällä "sijoituksella" ei ole minkäänlaista opetuksen laatua parantavaa vaikutusta, vaan päivastoin opetuksen taso on vaarassa heikkentyä kun säästöjä joudutaan hakemaan tuntikehystä pienentämällä, luokkakokoja kasvattamalla, avustajia vähentämällä ja tunti kehystä pienentämällä. Kaikki kalajokiset peruskoulaiset joutuvat siis kokemaan osansa siitä, että harvat ja valitut saavat säilyttää "oikeutensa" käydä pientä kyläkoulua. Toivottavasti veronmaksajat muistavat tämän kun seuraavat vaalit koittavat!

Ei voi sanoa muuta kuin, että päättäjiltä tuntuu todellakin puuttuvan kyky tehdä vaikeita kaupungin ja kuntalaisten edun mukaisia päätöksiä. Ison kokonaisratkaisuja ei olla valmiita tekemään vaan jokainen päättäjä katsoo vain omaa ja oman asuinalueensa etua. Tällaisella varsin lyhytnäköisellä toiminnalla ei tulevaisuudessa tulla pääsemään pitkälle!

Kouluverkkouudistus Versio 3.0

KP 24 uutisoi sivistyslautakunnan käsittelevän kouluverkkoa tämän iltaisessa kokouksessaan. Paljon on ehtinyt tapahtua siitä kun ensimmäisessä blogitekstissäni otin kantaa lukiokoulutuksen turvaamiseen Kalajoella. Ensimmäisen isoja investointeja, ja suurimpia säästöjä sisältänyt esitys tyrmättiin heti alkuunsa ja toinen kevyempi versio jossa Pahkalan, Raution ja Vuorenkallion koulut olisi lakkautettu kaatui myös valtuustossa. Vaikka tieto säästötarpeista on kaikkien käsillä ei päättäjiltä ole löytynyt tahtoa tai kykyä tehdä päätöksiä säästökohteista.

Tilannetta on pahennettu entisestään viemällä uudistus kerta kerran jälkeen uuteen valmisteluun vain vääjäämättömien päätösten lykkäämiseksi. Tosiasia on, että haluttiin tai ei niin kuntatalouden kiristyessä Kalajoen kouluverkko tulee kutistumaan lähes puoleen nykyisestään.

Nyt sivistyslautakunnan arvioitavaksi ollaan viemässä uutta esitystä jossa Pahkalan ja Raution kouluja ollaan lakkauttamassa ja Särkkien alueen oppilaiden sijoittelua osittain muuttamassa. Pahkalan koulu on kouluista pienin ja sijaitsee lähellä Raumankarin koulua joka toimii tällä hetkellä vajaalla oppilasmäärällä. Lisäksi suurin osa koulun oppilaista on jo nyt koulukuljetusten piirissä joten muutos ei sitenkään olisi suuri. Rautiossa taas koulujen yhdistämisellä valmistaudutaan tuleviin investointeihin asianmukaisiin opetustiloihin. Kahden pienen koulun lakkauttamisella saadaan aikaan puolenmiljoonan euron vuotuiset säästöt opetuksen laadusta tinkimättä.

Keskustan alueen järjestelyiden lykkääminen toisen asteen koulutuksen uudistuksen keskeneräisyyden vuoksi on perusteltua, vaikka se yhdessä lukiokoulutukseen kohdistetujen leikkausten kanssa viekin lukion vetovoimaa.

Toivotaan päättäjiltä viisautta ja valmiutta vastata päätöksistä vaikeassa tilanteessa!

Lukujen valossa

Sivistyslautakunnan kokouksen esityslistalta löytyy ensimmäistä kertaa kaikkien koulujen nettomenot oppilasta kohti. (suluissa oppilasmäärä)

1-6 koulut
Pahkalan koulu 10 559 euroa (32)
Rahjan koulu 9 126 (40)
Raution koulu 8 156 (40)
Etelänkylän koulu 7 597 (49)
Pöllän koulu 7 474 (40,5)
Mehtäkylän koulu 6 925 (45)
Tyngän aluekoulu 6 637 (99,5)
Raumankarin koulu 6 374 (166,5)
Vuorenkallion koulu 5 825 (102,5)
Pohjankylän koulu 4 916 (353,5)

7-9 koulut
Raumankarin koulu 11 201 (109,5)
Merenojan koulu 9 394 (327,5)

Lukujen valossa on helppo tehdä johtopäätös, että koulun koolla on merkittävä vaikutus nettokustannukseen. Toinen vaikuttava tekijä on myös käyttöaste. Esimerkiksi Raumankarin koulu on tällä hetkellä vajaa käytöllä ja siksi nettokustannus on Vuorenkallion ja Pohjankylän kouluja suurempi. Mikäli Pahkalan koulu lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät raumankarille on nettokustannus Raumankarilla Vuorenkallion tasoa!

Yllä nähdystä voidaan päätellä että pelkästään taloudellisesta näkökulmasta mitattuna näyttäisi järkevältä että Kalajoelle luotaisiin kouluja jotka ovat kooltaan vähintään 100-150 oppilasta. Tällöin koulu toimisi yksisarjaisena. (Kuusi luokkaa, luokkakoko 15-25 oppilasta) Tai jopa kaksi sarjaisia eli 200-300 oppilaan suuruisia. Todellisuudessa tätä ei varmastikaan tulla saavuttamaan johtuen mm. asutuksen hajanaisuudesta ja keskustan alueella olemmassa olevien kiinteistöjen mukautumattomuudesta. 

Uusi lukio vahvistamaan toisen asteen koulutuksen säilymistä Kalajoella!

Viimeaikoina on uutisoitu valtiovallan taholta yli 250 miljoonan euron leikkauksista toisen asteen koulutuksen rahoitukseen. Suurimmaksi osaksi leikkaukset tulevat näkymään lukio ja ammattioppilaitos verkoston supistumisena. Tässä kehityksessä myös Kalajoen lukion sekä ammattiopisto Arteman tulevaisuus on vaakalaudalla. Tuntuu että päättäjät eivät ole lainkaan kartalla siitä millaisia seuraamuksia kouluverkkouudistuksen lykkäämisellä saattaa olla toisen asteen opetuksen jatkumiselle Kalajoella!

Ilman toisen asteen oppilaitoksia nuoret joutuisivat muuttamaan peruskoulun jälkeen opiskelupaikan perässä suurempiin kasvukeskuksiin ja varmasti useat myös jäävät sille tielle eivätkä palaa perustamaan perhettä Kalajoelle. Ammattioppilaitoksen kouluttamalla työvoimalla on varmasti suuri merkitys alueemme työnantajille niin matkailun, rakentamisen kuin teollisuudenkin saralla. Koulutuksen loppumisella olisi koko kylää näivettävä vaikutus!

Kalajoen lukion opetusta on kehitetty vastaamaan tämän päivän tarpeita. Aineen opettajat ovat tehneet pitkäjänteistä työtä kehittäessään yhteistyötä yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Tietotekniikkaan on panostettu ja sen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään yhä enemmän opetuksessa. Kansainvälisyys on koululla vahvasti läsnä. Opetusta tarjotaan yhä enemmän myös englanniksi ja vaihtarijaksolla Pedersöressä pääsee preppaamaan toisen kotimaisen käyttöä. Myös heikommin menestyvien oppilaiden tukemiseen on panostettu.

Lukiolla on satsattu mahdollisuuksiin panostaa harrastuksiin opintojen ohessa. Varsinkin kuvataide- ja ratsastuslinjat houkuttelevat oppilaita myös kauempaa. Viimeisimpänä osoituksena jatkuvasta kehitystyöstä voidaan pitää useita oppiaineita ja harrastusryhmiä yhdistänyttä musikaali projektia. Monipuolisuus onkin yksi Kalajoen lukion vahvuuksista.

Kalajoen lukion tilat on aikoinaan rakennettu kahdensadan oppilaan tarpeita vastaaviksi ja nyt noihin tiloihin ahtautuneina opintojaan suorittaa kolmisensataa opiskelijaa. Olisikohan tilapulalla osuutensa oppilaiden tiiviiseen yhteishenkeen. Opetustilat ovat kyllä kunnoltaan hyviä, mutteivät vastaa opetuksen tarpeita. Opetus ja oppimismenetelmien muuttuessa tilat ovat käyneet auttamatta vanhanaikaisiksi.

Jopa aikana jolloin lukiokoulutuksen suosio on ollut laskussa, on Kalajoen lukiossa saatu aloituspaikat täytettyä keskiarvorajasta tinkimättä. Uuden lukion tarvetta korostaa se, että enemmänkin tulijoita olisi jos vain seinät antaisivat myöten. Mikäli lukioverkkoa tullaan karsimaan ja Kalajoen lukion halutaan säilyvän, on sen oltava valmis ottamaan vastaan myös loppuvien lukioiden oppilaat, mikä ei nykyisillä tilaresursseilla ole mahdollista.

Ammattiopiston ja lukion yhteistyön tiivistämisen, ja uuden lukion rakentamisen myötä muodostuva yli kuuden sadan opiskelijan keskittymä yhdessä edellä mainittujen seikkojen kanssa puolustaisivat Kalajoen asemaa piirun verran parempana opiskelupaikkakuntana!